Jättipalsamin kodat hajoavat poksahtaen

Jättipalsami leviää tehokkaasti ampumalla siemeniään pitkiinkin matkoihin. Palsami viihtyy lehdoissa ja rannoilla. Kuva: Sari Toikkanen
Jättipalsamia löytyy hyvin monien asutusalueiden liepeiltä. Se valtaa puolivarjoiset ja aurinkoiset kasvupaikat. Jopa kokonaiset metsiköt voivat olla jättipalsamin muodostaman aluskasvillisuuden peittämiä. 
 
Jättipalsami on yksivuotinen kasvi  ja yksi kasvi voi tuottaa jopa 4 000 siementä. Jättipalsami sananmukaisesti ampuu siemenensä, lentomatkaksi on mitattu jopa seitsemän metriä. Tästä johtuu kasvin saama lempinimi, paukkupalsami.
 
Siemenet säilyvät maassa itämiskykyisinä kolmesta neljään vuotta. Kukintansa jättipalsami aloittaa heinäkuun alussa, jonka jälkeen kukinta jatkuukin aina lumentuloon saakka. 
 

Helppo torjua

 
Jättipalsamin tunnistaminen ja kitkentä ovat helppoja ja näkyvää jälkeä saadaan aikaan heti. Työ ei vaadi työkaluja eikä voimia ja suojavarusteeksi riittävät käsineet. Jos kasvusto on rajautunut selkeästi ja sijaitsee helposti niitettävässä paikassa, on niittäminen paras ratkaisu. Pusikkoisissa puronvarsissa, nuorissa metsissä ja ojanpenkoilla on kasvit parasta kitkeä.
 
Torjunta on aloitettava viimeistään kukinnan alkaessa, heinäkuun alkupäivinä. Torjuntaa jatketaan loppusyksyyn saakka. Tavoitteena tulee olla kukinnan estäminen vähintään neljän vuoden ajan.
 

Kitkeminen

 
  • Kitkeminen tehdään ennen ensimmäisten siementen kypsymistä. Jättipalsami irtoaa helposti maasta juurineen.
  • Siemenkotia tai kukintoja ei saa jäädä maahan. Kasvi voi kasvattaa uudet juuret jopa varren palaan. 
 

Niittäminen 

 
  • Niittäminen sopii laajoille esiintymille. Niitto tehdään 2-3 kertaa kesän aikana esimerkiksi siimaleikkurilla tai viikatteella. 
  • Niitetään mahdollisimman läheltä maanpintaa, koska nivelen yläpuolelta niitetty kasvi kasvattaa nopeasti uusia varsia.
  • Sekä kitkemisessä että niittämisessä tulee paljon kasvijätettä. Sen käsittelyyn pitää kiinnittää huomiota.
 

 

Jaa